Niina Kiiveri

Kuvataiteilija / Visual Artist

Colors Slipped Away from Me

julisteweb

Niina Kiiveri
Colors Slipped Away from Me
Galleria Rajatila

10.3.-27.3.2018

Avajaiset 9.3.2018 klo 18:00-20:00

Näyttelyn pohjalla on kaksi toisiinsa liittyvää muistia käsittelevää havaintoa. Kesällä 2016 isälläni todettiin pahanlaatuinen aivokasvain. Näin, miten sairaus vaikutti isäni muistiin aikojen ja tapahtumien sekoittumisena sekä havainnon ja muistijälkien päällekkäisyyksinä. Toisaalta itse huomasin tilanteen vaikuttavan konkreettisesti myös omiin havaintoihini maailmasta. Muistan nähneeni kaiken haalistunein värein enkä jälkikäteen muista tapahtumia väreissä. Muistiyritykset vuoteen 2016 aktivoivat minussa ensisijaisesti kehollisen tuntomuisti ja vasta toissijaisesti sen, miltä asiat näyttivät.

Kun kokemus on fyysinen ja kaikkiin aisteihin liittyvä, ei sen sanallistaminen ole mahdollista. Kuvalliset muistiinpanot avaavat portin muistiin paremmin. En muista väreissä, mutta havaitsen ne voimakkaasti. Ajatus on vaikea. Vaikka näen nyt värit vivahteikkaina, ne jopa hallitsevat näkemääni yli muotojen ja yksityiskohtien, En muista, miten koin ne, vaikka silloin tuntui siltä, etten voisi unohtaa.

Näyttelyssä esillä olevissa teoksissa tutkin muistia ja muistirakenteita omiin havaintoihin pohjaten. Näyttelyni on myös muistamisen paikantamisen ja ajallistamisen yritys. Muistille ei ole osoitettu erityistä paikkaa ihmisen aivoissa vaan sen kerrotaan toimivan hermosolujen yhteyksien kautta. Miksi sattumanvaraisilta tuntuvat  asiat säilyvät muistissa kirkkaina vuosia, mutta joskus merkityksellisiltä tuntuvat tapahtumat sekoittuvat keskenään.


Työskentelyäni näyttelyn parissa on tukenut Taiteen edistämiskeskus.

*

Colors Slipped Away from Me
Vernissage 9th of March, 2018

Exhibition is open at Galleria Rajatila, Hämeenpuisto 10, Tampere
Mon-Fri 1pm-6 pm, Sat-Sun 12pm-4pm

This exhibition is a study of remembering and forgetting. Our memory is fragile to time and disease. My father died of a brain tumor 2017. I witnessed his memory fading and his perception failing him. I also had hard time to keep up with everything around me.

Memory is not located to any certain part of us. It Memory builds itself constantly, and we can never remember absolutely everything. Our memory has its limits. We forget things to keep us otherwise working. I started to perceive the world around me without any colors. I took black and white photos. I exaggerated contrasts to see more clearly.

In my works I study the memory and it’s structure in two case studies, me and my father. I try to locate the memory, it’s time and place.

My artistic work has been supported by Arts Promotion Centre Finland.